Mitä minun on tiedettävä kobaltista, litiumista ja grafiitista riskialueilla?

Due diligence policy mandatory for these raw materials

Anyone bringing batteries onto the EU market containing cobalt, lithium, natural graphite or nickel (or chemical compounds of these substances) must implement a due diligence policy in their supply chain. This policy must map where these raw materials come from, what risks of human rights violations, child labour or environmental damage are associated with their origin, and what measures are taken to mitigate those risks. The approach is based on the well-known OECD guidelines for responsible mineral supply chains, and has been translated in the Battery Regulation into a concrete obligation for economic operators. This is therefore not a voluntary certification scheme, but a policy that must be demonstrably conducted and substantiated.

Who this applies to and who it does not

This obligation affects economic operators placing batteries containing the aforementioned raw materials on the EU market — such as manufacturers and importers of battery packs for vehicles, light electric vehicles or industrial applications. The Regulation provides an exemption for companies below a certain annual turnover; the exact threshold and precise definition are set out in the Regulation itself and can be verified through the official text. What this section does not regulate: the physical composition or recycling percentage of a battery (that is covered elsewhere in the Regulation), nor the question of whether a raw material comes from recycled material or not — separate provisions apply to that. This obligation also does not say whether a specific supplier is "approved"; the due diligence policy is a process of investigation and accountability, not a certification issued per supplier.

Applicable from 18 August 2025

The obligations relating to the due diligence policy apply from 18 August 2025. Until that date, there is no legal obligation under the Battery Regulation for this specific obligation, although companies may choose to work according to the OECD guidelines now — this is often necessary in practice to be ready in time, because setting up a well-substantiated supply chain analysis takes time. For the digital product passport obligation, which batpas.eu focuses on, a different date applies (18 February 2027) and a different article (Article 77); the two obligations therefore do not run in parallel, even though they are substantively related because data on origin and due diligence may ultimately also appear in the passport.

How to approach this as an importer or trader

The practical sequence begins with determining whether the battery in question contains cobalt, lithium, natural graphite or nickel — this information typically comes from the cell manufacturer or the battery pack supplier. This is followed by the question of whether your own turnover falls below or above the threshold included in the Regulation; this determines whether the full obligation applies. If it does, the next step is to request origin information from supply chain partners, assess risks per raw material and region, and document a policy with concrete measures. A third step is to have this policy verified by an independent party and to make a report publicly available — this is part of the obligation itself. For companies purchasing batteries from a cell manufacturer outside the EU, it is practical to ask early in the process whether that manufacturer already has its own due diligence policy that complies with EU requirements, so that this does not have to be set up shortly before the application date.

The legal basis: Articles 47 to 53

Nämä velvoitteet sisältyvät asetukseen (EU) 2023/1542, 47–53 artiklassa, jotka muodostavat yhdessä luvun asianmukaisen huolellisuuden politiikasta akkujen toimitusketjussa. Näissä artikkeleissa kuvataan, mitkä raaka-aineet kuuluvat sääntelyyn, mitkä yritykset joutuvat noudattamaan politiikkaa, mitä politiikan on vähintään sisällettävä, ja miten verificointi ja julkinen raportointi on järjestetty. Euroopan komissio ylläpitää akkuja ja paristoja koskevalla sivullaan yleiskatsausta laajempaan akkuasetukseen, johon tämä osa sisältyy.

Ota ensimmäinen askel jo nyt

Jokainen, joka tuo maahan tai kokoaa akkuja, joissa on koboltia, litiumia, luonnollista grafiittia tai nikkeliä, tekee viisaasti jo nyt tiedusteltaessa omilta toimittajilta, mitä alkuperätietoja on saatavilla ja noudatetaanko jo huolellisuuspolitiikkaa — nämä tiedot tarvitaan velvoitteen tullessa voimaan, eikä niitä ole usein mahdollista kerätä yhdessä yössä. Artikkelien 47–53 täydellinen ja ajankohtainen teksti on saatavilla asetuksen virallisella EUR-Lex-sivulla, jos haluat tarkistaa tarkan muotoilun ja tarkan muuntorajan.

Mihin tämä perustuu

Verordus on saatavilla EUR-Lexissä. Viitamme jokaisen väitteen osalta; ette tarvitse uskoa meitä.

Mitä sinun on konkreettisesti tehtävä

Mitä sinulta odotetaan

Koboltti, litium, nikkeli ja luonnongrafiitti ovat peräisin maailman paikoista, joissa niiden louhinta voi liittyä ihmisoikeuksien loukkauksiin tai ympäristövahingkoihin. Batteriodirektiivin mukaan tästä aiheutuu velvoite: joka tuodessaan akkuja EU-markkinoille on noudatettava asianmukaisen huolellisuuden politiikkaa näiden raaka-aineiden osalta. Tämä politiikka on kuvattu asetuksen (EU) 2023/1542 artiklassa 47–53.

Asianmukaisen huolellisuuden politiikan laatiminen ja pitäminen ajan tasalla

Kyseessä on systemaattinen lähestymistapa: toimitusketjun riskien tunnistaminen, arviointi ja rajoittaminen sekä niistä raportointi. 10–100 työntekijän yritykselle tämä tarkoittaa yleensä sitä, että kaivostoiminnan asiantuntemusta ei tarvitse olla omassa organisaatiossa, mutta työntekijöiden roolien, käytettävien lähteiden ja politiikan tarkistustiheyden on oltava kirjallisesti määritelty. Yritykset, jotka eivät itse osta raaka-aineita vaan tuovat markkinoille akkuja tai akkuja sisältäviä tuotteita, eivät voi kiertää tätä velvoitetta — asetuksessa velvoite asetetaan sille, joka tuo tuotteen markkinoille, ei vain sille, joka louhii tai käsittelee raaka-ainetta.

Raaka-aineiden alkuperän jäljittäminen

Riskien arvioimiseksi on ensin oltava selvillä, mistä koboltti, litium, nikkeli ja grafiitti akussa ovat peräisin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tarvitaan toimittajien tietoja ja, mikäli niitä ei saada suoraan, ketjun muiden osapuolien tietoja. Tuontiyrityksen kannalta, joka ostaa akkuja tai kennoja tehtaalta, tämä on usein vaikeinta: oma toimittaja on joskus itse vain välittäjä. Mitä täsmälleen on kysyttävä kennontoimittajalta pasportille riippuu siitä, kuinka paljon toimittaja jo vakiintuneet tavoin seuraa, mutta raaka-aineiden alkuperä kuuluu siihen.

Riskien arviointi ja niistä raportointi

Kun alkuperä on tunnettu, seuraavaksi arvioidaan riskit, jotka liittyvät kyseiseen alkuperään — esimerkiksi louhinta-alueen luonne tai välittäjien maine. Batpas.eu:n kohderyhmän useimmille yrityksille tämä ei ole tehtävä, joka rakennetaan alusta alkaen: kansainväliset normit ja toimialan aloitteet ovat olleet olemassa jo pidempään raaka-aineille kuten koboltti ja ovat usein lähtökohtana. Asetus edellyttää raportoinnista, joka käytännössä tarkoittaa usein säännöllistä asiakirjaa, joka osoittaa, mitä vaiheita on toteutettu ja mitä riskejä on todettu.

Asianmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen todettujen riskien yhteydessä

Kun riski todetaan, siihen on tehtävä jokin reaktio — se voi vaihdella toimittajalle osoitettavista lisäkysymyksistä hankintasuhteen muuttamiseen. Se, mikä on "asianmukaista", vaihtelee tilanteen ja yrityksen koon mukaan; asetus itse kehittelee tämän mainittujen artikloiden kohdalla. E-pyyörän akun tuojalla pääpaino on yleensä olemassa olevien toimittajien jatkokysymyksissä aiempaa sijasta kuin paikan päällä louhintaa valvottavan.

Missä asiat menevät pieleen käytännössä

Toimittaja mainitsee vain kokoonpanon maan, ei raaka-aineiden louhinta-alueen. Kaakkois-Aasialainen tehdas, joka kokoonpanee kennoja, ei ole paikka, jossa koboltti tai litium on louhittu. Joka ei täällä kysele edelleen, rekisteröi tahattomasti väärän alkuperän.

Tuontiyritys olettaa, että kennontoimittajan sertifiointi on riittävää. Sertifikaatti tai tunnustus voi olla osa asianmukaisen huolellisuuden politiikkaa, mutta se ei korvaa omaa arviointia ja dokumentaatiota, joita asetus vaatii.

Eri toimittajilta samasta akusta saadaan ristiriitaista tietoa alkuperästä. Yksi osapuoli toimittaa kennot, toinen kokoonpanee paketin, eikä kukaan näe kokonaiskuvaa. Mitä tehdä kun sama akku tulee eri toimittajilta ei ole vain passportin kysymys, vaan myös asianmukaisen huolellisuuden politiikan kysymys.

Asianmukaisen huolellisuuden politiikka laaditaan kerran ja sitä ei enää päivitetä. Toimittajat vaihtuvat, kaivosalueet muuttavat riskiprofiiliaan, ja asiakirja, joka on ollut kolme vuotta laatikossa, ei enää vastaa nykyistä ostoa.

Kiinalainen valmistaja ei toimita tietoja raaka-aineiden lähteistä, vain lopputuotteesta. Tämä pullonkaula ilmenee usein oikeiden pasporttitietojen hankkimisessa valmistajalta Kiinasta: kysymys raaka-aineiden lähteestä ei aina vastata vakiomuotoisesti ja se on usein esitettävä erikseen.

Mitä voit dokumentoida

Yleiskatsaus siitä, mitä raaka-aineita (koboltti, litium, nikkeli, luonnollinen grafiitti) käytetään missä akuissa tai kennotypyypeissä, toimittajittain.
Kirjeenvaihto, jossa herkomsainformaatiota on pyydetty toimittajilta tai valmistajilta, mukaan lukien kaikki saadut sertifikaatit tai vahvistukset.
Sisäinen asiakirja, jossa sanotaan, kuka on vastuussa due diligence -politiikasta ja kuinka usein se tarkistetaan.
Signaloitujen riskien arviointi lähtöalueittain, jossa on lyhyt selvitys mahdollisista jatkotoimista.
Sopimukset toimittajien kanssa ajankohtaisten herkomstietojen säännöllisestä toimittamisesta — tämä voidaan sisällyttää ostosopimusten ehtojen määrittelyyn, jotta velvoite ei jää kaupallisen suhteen ulkopuolelle.
Kiinteä kyselylomake, jota käytetään uusien toimittajien kanssa, jotta raaka-aineiden lähdetiedot pyydetään vakiomuotoisesti — katso myös mitä voidaan pyytää akun toimittajalta yleensä.

Joka haluaa laajemmin tietää, kuinka tämä due diligence -velvoite liittyy muihin batterijenverordennuksen velvoitteisiin, löytää yleiskatsauksen kysymyksestä mitä akun huolellisuusvelvoite sisältää.

Tämä ei ole oikeudellista neuvontaa. Tämä sivu antaa yleisiä tietoja sääntelystä, jota tämä alusta koskee. Emme tunne tilannettanne. Jos epäilette omaa tapaukseanne, kuulkaa lakimiestä tai asianomaista valvontaviranomaista.

Kirjoitettu tekoälyllä yllä olevien lähteiden perusteella, ihmisen tarkistama 2026-08-22. Onko jotain vialla? Ilmoita siitä — korjaukset saavat etusijan.